Hyvä isä haluaa varjella ja suojella lastaan. Jumala on tällainen hyvä isä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Hänellä ei ole menossa suunnitelmaa tuoda katastrofeja maailmaan ja tuhota ihmisiä. Hän ei ole sairauden ja tuhon Jumala vaan pelastaja. Synti maailmassa tekee tuhoa, saa aikaan sotia ja kärsimystä, missä ikinä se saa alaa, mutta Jumala ei ole sen takana.
Kun Jeesus kulki maan päällä, hän tunsi Jumalan Isän luonteen. Hänestä sanotaan: “…Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa.” (Apt. 10:38) Jeesus näytti kaikille, että Isä ei ole kaiken sen takana, mikä tuhoaa ihmisten elämää, vaan lähetti pelastuksen.
Jeesus levitti hyvyyttä ja paransi. Missä Jeesus oli, siellä sai apua, missä hän ei ollut, siellä ei ollut apua, ja siksi ihmiset seurasivat häntä runsain joukoin. Jeesus avasi kuolemalla ristillä ja nousemalla kuolleista mahdollisuuden kaikille saada Isän Jumalan apu, missä vain ja milloin vain. Siksi alkuseurakunta esimerkiksi juhli enemmän Jeesuksen ylösnousemusta kuin seurakunta nykyään, koska he kokivat sen voiman alueen laajenemisen niin suurena siunauksena. Yhtäkkiä Jumalan valtakunnasta oli Pyhän Hengen kautta mahdollista kenen vaan saada apua kaikkiin elämää tuhoaviin asioihin.
Tämä apu on mahdollista saada silloin, kun Jumalan valtakunta on paikalla jonkun ihmisen, joukon tai vaikka seurakunnan keskellä. Valtakunnan paikallaolo tarkoittaa Jumalan Pyhän Hengen läsnäoloa. Se tarkoittaa sitä, että ilmapiirissä vaikuttavat valtakunnan lait ja siellä vaalitaan taivaan kaltaista ilmapiiriä sydämen tasolla ja valinnoissa. Valtakunta on tällä hetkellä kaikkien niiden ihmisten keskellä, jotka antavat Jeesukselle jakamattoman huomionsa ja elämänsä täyden hallinnan. (Luuk. 17:21) Heidän kauttaan se myös laajenee ja leviää maailmassa.
Jumalan suunnitelma pitää ihmiset turvassa oli pitää heidät valtakunnan ilmapiirin vaikutuksessa, hänen lähellään. Siksi Jeesus opetti vaikkapa vuorisaarnassa, miten ihmisten tulisi elää, jotta he saisivat ylläpidettyä tätä Jumalan valtakunnan ilmapiiriä. Silloin pimeys ei saisi tilaa. Uskonto ja synti ovat asioita, jotka vievät meitä taivaan ajattelun ulkopuolelle. Ne karkottavat taivaan läsnäolon ja silloin ihmisten alamäki alkaa ja viattomatkin kärsivät.
Jos lapsi kaatuu kaukana vanhemmistaan ja satuttaa itsensä, vanhempi tulee apuun ja lohduttaa. Jos lapsi olisi ollut lähellä vanhempaa, ei lohdutusta tarvitsisi, sillä lähellä oleva vanhempi varjelee ja varoittaa. Näin tekee myös taivaallinen Isämme. Hän ei lähde pois meidän luotamme, mutta me harhailemme kauaksi hänestä ja elämäämme tulee ongelmia.
Jeesuksen voitto maailmasta tulee meidän elämäämme, kun elämme lähellä Isää, hänen läsnäolossaan. Näin Jumala suunnitteli pitävänsä huolen, että elämää tuhoavat asiat eivät saa hallita hänen kansansa elämää, vaan hänen hyvyytensä saisi tulla heidän elämäänsä. Näin hän teki sen jo alkuseurakunnan kohdalla ja näin hän tekee sen tänäkin päivänä.